Aamulla heräämme isäntiemme parivuoteesta, siinä seitsemän, kahdeksan maissa hieman viikonpäivästä riippuen. Aamuvenyttelyjen ja -haukottelujen jälkeen nuorempi meistä käy pikaisella pissalla takapihalla. Isoimman hädän helpotuttua vetäydymme molemmat vielä toviksi pesiimme, jotka emäntämme on olohuoneeseen siirtänyt. Luonnollisestikin hän on edeltävästi pehmentänyt jo aiemmin pehmeitä pesiämme mukavilla vilteillä.
Kun isäntämme ovat saaneet omat aamutoimensa tehtyä, lähdemme aamukävelylle. Kylmällä säällä pukeudumme lämpimiin takkeihin, sadesäällä puolestaan sateelta suojaaviin. Sään salliessa turkkimme hulmuavat tuulessa. Turkkimme, jota emäntämme uutterasti harjaa päivittäin. Trimmaajallakin käymme säännöllisesti ja vaahtokylpyyn meidät kannetaan viikottain.
Aamureippailun jälkeen nautimme ravitsevan, toki kovin köykäisen aamiaisen Kongeista. Täten meitä aktivoidaan hieman lisää. Nuorempi meistä on usein nopeampi ruokailija ja oman ateriansa nautittuaan hän seuraakin vanhemman atrian loppuhetkiä, mahdollisia makupaloja kytäten.
Kun Kongit kumisevat tyhjyyttään siirrymme kukin omiin positioihimme hyvin ansaituille ruokalevoille. Useimmiten vanhempi meistä nauttii kylläisyyden tunteestaan isäntiemme sohvalla vallaten kokoonsa nähden huomattavan suuren osan tuota mukavan tuntuista sohvaa. Nuoremman puolestaan voi löytää esimerkiksi jo aiemmin mainituista pesistä tai olohuoneen nukkamatolta kuorsaamasta.
Iltapäivällä saamme joitakin kertoja viikossa maukkaat luut järsittäviksi. Jälleen nuorempi meistä on syömisessään nopeampi ja siirtyy oman herkkupalansa tuhottuaan kyttäysasemiin. Valitettavasti kyttääminen tuottaa vain harvoin tulosta vanhemman vahtien haukan katseellaan omaa herkkuaan.
Iltapäivällä käymme jälleen ulkoilemassa, tällöin yleensä pidemmällä kuin aamulla. Päivän aikaan kertyneitä hajuja tutkimme tarkkaan naapurustosta ja annamme koko lähitienoon tietää olevamme liikkeellä.
Lenkkeilyn jälkeen onkin vuorossa usein päivän seuraava aktivointi pelien muodossa, tai sitten vaihtoehtoisesti vain rentouttavaa lepäilyä. Levon merkitystähän ei tule aliarvioida.
Olemme oppineet valtavasti kaikenlaista ja nuorempi meistä onkin kehittynyt varsin taitavaksi häiritsemään isäntiemme illallisrauhaa pyytämällä päättäväisesti ulospääsyä juuri isäntämme istuuduttua oman ateriansa pariin, vaikka nuorempi olisikin juuri hetkeä aikaisemmin käynyt tarpeillaan. No, onhan niitä huonoja tapoja teillä ihmisilläkin.
Ennen iltalenkkiä ja -palaa meidät harjataan ja meitä koulutetaan. Olemme molemmat persoja herkkupaloille ja olemmekin tulleet lukuisia kertoja huijatuiksi koulutustuokioon joillain erikoisen hyväntuoksuisilla herkuilla. Vanhempi meistä tosin joskus oivaltaa isäntiemme juonen ja luikkii sängyn alle turvaan, josta häntä sitten yritetään houkutella esiin. Niillä herkkupaloilla, tottakai.
Iltalenkkiä seuraa iltapala jälleen Kongeista. Tässä yhteydessä saatamme saada jotain terveyttämme edistäviä valmisteita, jotka meille tarjoillaan kupeista kera makean erityisherkun. Muutoin ruokakupit ovatkin meille tuntemattomia, koska haluamme tulla riittävästi aktoivoiduiksi, johon tarkoitukseen Kongit ovatkin väline vertaansa vailla.
Ilta pimenee ja lopulta koittaa yö. Isäntiemme mukana kuljemme makuuhuoneeseen ja etsimme mukavat nukkumapaikat isäntiemme sängyn jalkopäästä, useimmiten peittojen päältä. Vanhempi meistä on tosin liikkuvaa sorttia ja usein hän vaelteleekin öisin sillä seurauksella, että isäntämme nostaa häntä sänkyyn, useastikin yössä.
Sellainen on esimerkkipäivämme. Kuka vielä kehtaa väittää, ettei pienen koiran elämä olisi rankkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti