Maantiepyöräilykauden viides ja viimeinen monumenttiklassikko, Pohjois-Italiassa ajettava Lombardian ympäriajo, Il Lombardia, ajettiin eilen. Lombardian maakunnan ylpeys, joka on vuosien saatossa luonut useita hienoja tarinoita ja legendoja ajettiin tällä kertaa vaihtelevassa säässä. Putoavien lehtien kilpailu kierteli mäkisessä maastossa Bergamosta Leccoon vastaavalla reitillä kuin vuotta aiemminkin, jolloin voittajaksi hyytävässä syyssateessa valikoitui espanjalainen jyrkkien nousujen erikoismies Joaquin "Purito" Rodriquez. Viime syksynä Purito jätti viimeiset kilpakumppaninsa viimeisellä Villa Verganon nousun jyrkänteellä. Paikassa, jonka Purito mitä ilmeisimmin merkkasi viime syksynä tarkasti mieleen.
Tämän vuoden kilpailussa samainen mäkitykki jätti jälleen pääryhmän haastajansa samaisessa nousussa, miltei metrilleen samaan kohtaan ajoitetussa rajussa iskussa, jota yksikään väsynyt huippupyöräilijä ei pystynyt seuraamaan. Loppumatkan viimeiset kilometrit Purito ajoi kovaa, mutta varmasti ja Leccon kaduilla oli jo aikaa tuulettaa monumenttiklassikon voittoa ja pyyhkiä ainakin osan edellisen viikonlopun MM-pettymyksestään. Tuolloinhan Espanjan nimimiehet eivät lopun ylivoimastaan huolimatta onnistuneet sateenkaaripaidan valloituksessa, vaan jäivät pettymyksekseen himmeämmille mitaleille miesammattilaisten MM-kisassa Firenzessä.
Il Lombardia, La classica delle foglie morte, on ollut MM-kisojen jälkeisen ajan pyöräilymaailman draaman näyttämö. Juuri tässä kilpailussa tuore maailmanmestari on ensi kertaa esiintynyt maailmanmestarin sateenkaaripaidassa. Kilpailu on Italian urheilusyksyn merkkitapaus, se kaikkein suurin ja kaunein, jota koko pyöräilevä Italia odottaa. Kilpailua ovat vuorollaan dominoineet sellaiset takavuosien suuret italialaiset ketjunpyörittäjät kuin Michele Bartoli, Damiano Cunego ja Paolo Bettini. Jo kilpailun alkuvuosina suurpyöräilijät Constante Girardengo, Alfredo Binda ja Fiorenzo Magni ovat nostattaneet huumaa Como-järven ympäristössä ja luonnollisesti Italian pyöräilypyhimykset Fausto Coppi ja Gino Bartali ovat menestyneet myös putoavien lehtien kilpailussa.
Il Lombardia eroaa kaikista muista viidestä monumenttiklassikosta (Milano-San Remo, Flanderin ajo, Pariisi-Roubaix, Liege-Bastogne-Liege) omalaatuisella mäkisyydellään. Kevään ensimmäisessä suurklassikossa, Italian Rivieralla loppumatkansa kulkevassa La Primaverassa, ylitetään capot, Cipressa ja Poggio. Ronde Van Vlaanderenin aikana on noustava lukuisten lyhyiden nupukivinousujen, bergien, yli. Pohjoisen Helvetissä kohti Roubaixin velodromia ei mäkiä nähdä, mutta sitäkin vaikeampaa, huonopintaista nupukivitietä kymmenien kilometrien matkalta. Ardennien Kuningatar sisältää jo pidempiä nousuja, muttei kuitenkaan aivan lombardialaisia vastaavia. Voisikin sanoa Il Lombardian olevan kuin vuoristoetapin ja mäkisen yhden päivän klassikon yhdistelmä, sekoitus pahimpia puolia kummastakin.
Mikä tekee Il Lombardiasta niin legendaarisen? Kuten muutkin klassikot, on myös Lombardian kierroksella pitkä, yhtämittaisena jatkuva historia. Sen reitti on toki elänyt, mutta pysynyt merkittäviltä osiltaan samankaltaisena vuodesta toiseen. Sen historiaa ovat vuosien saatossa kirjoittaneet maailman parhaat pyöräilijät Kannibaali-Eddy Merckxistä lähtien. Lombardian historia on vuosien saatossa tuottanut useita myyttisiä vuoria, mutta yksi lienee muita legendaarisempi, Il Ghisallo. Legendaarinen oli myös silloisen maailmanmestari Bettinin voitettua Il Lombardian valtavassa tunnemyrskyssä; hänen veljensä oli menehtynyt auto-onnettomuudessa vain viikkoa aiemmin. Bettini iski irti juuri Ghisallossa ja ajoi maaliin voittajana silmät kyynelissä.
Ghisallon huipulla sijaitsevaan pikkukylään perustetusta Madonna del Ghisallon kappelista on tullut merkittävä osa Lombardian kierroksen historiaa. Kuutisenkymmentä vuotta sitten paavi Pius XII julisti Madonnan suojelupyhimyksekseen, tätä juhlistava symbolinen soihtukulkue vuorelle kulki, tottakai, aikansa suurmestareiden Coppin ja Bartalin johtamina. Ghisallon kappeliin kertyi vuosien saatossa lukuisia pyöräilijöiden lahjoittamia muistoesineitä, joille Coppin ja Bartalin ajan "kolmas mies"Fiorenzo Magni perusti kappelin läheisyyteen. Sittemmin museosta on tullut oikea pyhiinvaelluskohde pyöräilyfanaatikolle; tuonne on onnistuttu keräämään iso osa maantiepyöräilyn historiaa, muiden muassa Merckxin, Bartalin, Coppin ja jo edesmenneen entisen Lombardia-voittajan Franco Ballerinin voittovälineitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti